Kirjoitelmani käsittelee Helsingin sanomissa julkaistua uutista, jossa kerrotaan oppivelvollisuuden pidentämistä käsittelevän lakiesityksen lähteneen lausunnolle. Lakiesityksessä ehdotetaan, että oppivelvollisuus pidennettäisiin 18 ikävuoteen ja samalla toisen asteen koulutus oli täysin maksutonta alle 21-vuotiaille. Olisi tärkeää, ettei nuoruus pitkity, vaan valmistuminen olisi nopeampaa ilman peruskoulun jälkeisiä välivuosia ja näin ihmiset asettuisivat nopeammin tämän yhteiskunnan jäseniksi maksamaan veroja ja kantamaan omaa vastuutaan yhteiskunnan ylläpidosta. Etenkin koronan tuoman taloudellisen kriisin myötä olisi entistä tärkeämpää panostaa työllisyyteen ja osaamiseen.

Mielestäni olisi hyvä, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin. Koulutuksen varmistamisella kaikille, taustasta tai varallisuudesta riippumatta, on paljon hyötyä, sillä näin yhteiskunta saa uusia veronmaksajia mukaan työelämään enenevissä määrin. On myös yleistä, että kouluissa huomataan joillakin oppilailla olevan ongelmia. Jos esimerkiksi 17-vuotias nuori ei käy koulussa, saattaa mahdolliset ongelmat jäädä havaitsematta ja näin avunsaanti saattaa vaikeutua. Koulutuksella on siis iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, joka tuo yhteiskunnalle vuosittain suuria kustannuksia esimerkiksi tulonsiirtojen merkeissä.

Suomi, tasa-arvon mallimaana, voisi olla maailmanlaajuisesti suunnannäyttäjänä, että jokaisella ihmisillä tulisi olla mahdollisuus opiskella taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Koulutuspolitiikassa pyritäänkin siihen, että jokaisella nuorella olisi samat mahdollisuudet hankkia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten. Mielestäni olisi hyvä, jos toisen asteen koulutus olisi ilmaista, sillä lapsen täyttäessä 17 vuotta, lapsilisän saanti loppuu ja matalapalkka-alalla työskentelevien voi olla vaikeaa kustantaa lapsilleen muun muassa koulukirjoja. Esimerkiksi lukio-opinnot maksavat keskimäärin noin 2500 euroa.

Nyky-yhteiskunnassa koulutuksen arvostus koko ajan lisääntyy, ja tulevaisuudessa voi olla vaikeaa työllistyä ilman kouluttautumista. Mielestäni maksuton toisen asteen koulutus jo itsessään saattaisi motivoida ainakin joitakin nuoria opiskelemaan. Jos kaikki nuoret siirtyisivät peruskoulun jälkeen johonkin toisen asteen oppilaitokseen, valmistuisi nopeammin uutta työvoimaa. Etenkin Suomen ikärakenteen muuttuessa olisi tärkeää, että kaikki kykenevät työllistyisivät ja näin ollen mahdollistaisivat nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion säilymisen. Koulutuksen varmistaminen jokaiselle on investointi, joka maksaa itsensä varmasti takaisin pitkällä aikavälillä. Suomella ja suomalaisilla on syytä olla ylpeä: olemme hyvinvointiyhteiskunta, jossa vallitsee suurimmaksi osaksi mahdollisuuksien tasa-arvo ja se on asia, josta täytyy pitää kiinni ja jota täytyy entisestään kehittää.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006493149.html