Työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja hänen työryhmänsä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille. Vihriälän varoittaa, että Suomella voisi olla edessä jopa talouden menetetty vuosikymmen, jolla hän johtaa siihen, että hallituksen pitäisi puuttua vakavasti asiaan.
Totta tosiaan koronakriisi vaikutti ja vaikuttaa Suomen talouteen edelleen, ja asialle pitäisi tehdä nopeasti jotain. Itse en ajattele, että oppivelvollisuuden pidentäminen olisi oiva ratkaisu, vaan keskittyisin enemmän oppimisvelvollisuudessa vietetyn ajan optimointiin. Esimerkiksi ala-asteen koulupäivät voisivat olla pidempiä.
Lukukausimaksut eivät niinkään ratkaise asiaa. Kannatan sitä, että kaikilla Suomen kansalaisilla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet saada korkeampaa koulutusta. Maltillistenkin lukukausimaksujen lisääminen voisi olla kohtalokasta joillekin oppilaille, sillä koulukirjatkin maksavat yhä paljon. Omalla kokemuksella en niinkään voi ottaa kantaa, mutta uskon, että on parempi, että kaikkien koulutus maksettaisiin täysin veroilla.
Yritykset tarvitsevat tukea. Olen niin sillä kannalla, että en edes ajattele sen olevan mielipide. Suomen verosysteemi ei oikein kannata yrittäjyyttä, joten suomalaisten yrittäjyys on ollut vähäistä muihin valtioihin verrattuna. Ja koronakriisin myötä suomalaiset pienyritykset ovat suuressa vaarassa ilman valtion tukea. Sanoisin yritysten tukemisen olevan paras ratkaisu tähän tilanteeseen.
Mielestäni koulujen avaaminen on todella hyvä asia, vaikka aluksi tuntuikin turhalta laittaa opiskelijat takaisin koulunpenkille, kun etäopiskelu on sujunut pääosin tähänkin asti hyvin. Lähiopetus on tuottanut ongelmia eniten lapsilla. Heidän vanhemmat ovat joutuneet kantamaan enemmän vastuuta lastensa oppimisesta joka on vienyt vanhempien voimia, aikaa ja myös vaikeuttanut heidän omaa työntekoaan. Joissakin perheissä on ongelmia, esimerkiksi alkoholismin tai väkivallan takia, jonka takia erityisesti heidän lapsensa on tärkeä päästä kouluun. Myös ne oppilaat, jotka päättävät peruskoulun, haluavat viettää viimeisiä peruskouluaikojaan opettajien ja muiden oppilaiden kanssa.
https://yle.fi/uutiset/3-11337396
]]>Nuoret masentuvat helpommin nykyään, joka tarkoittaa mielenterveyspalveluiden kehittämistä vuosille 2020-2030. Masennus saattaa näkyä nuorilla myös huomion hakemisella, kun se saattaa olla “siistiä” olla masentunut. Näin nuori saa huomiota ja sääliä olemalla feikkimasentunut. Olemassa silti on oikeasti masentuneita ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Masennus voidaan todeta myös vanhemmassa iässä.
Jutussa Helena Vorma kertoo, että: “tarkoitus on aloittaa masennuksen ehkäisystä ja hoidosta, sen jälkeen ottaa käyttöön ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyn ja hoidon menetelmiä ja tulevaisuudessa myös menetelmiä muihin häiriöihin.” Tämä on hyvä menetelmä vähentää masennusta sekä onneksi Suomi on hyvinvointivaltio ja hoito on ammattimaista.
Ehkä kerron tästä hieman. Olen itsekin kärsinyt masennuksesta ja olen käynyt juttelemassa monien asiantuntijoiden kanssa asiasta. Olen nyt siitä parantunut ja en koe enää pieniä itsetuhoisia ajatuksia, kun sain hyvää Suomessa tarjottavaa hoitoa. Voin nykyään paremmin.
Meidän kaikkien täytyy tukea nuoria sekä aikuisia ja kysellä heidän kuulumisiaan. Nuoret ovat hyviä piilottamaan tunteensa. Ei voi tietää, mitä nuoren mielessä liikkuu. Jos epäilet jonkin masentuneen, kerro siitä heti jollekin. Vältetään kaikki kauheat itsemurha tapaukset ja tehdään yhteiskunnasta parempi!
Helsingin Sanomien uutisessa kerrotaan oppivelvollisuusiän noston tulevan vuositasolla 20 miljoonaa euroa odotettua kalliimmaksi. Uutisessa haastateltu Päivärinta lyö faktat tiskiin toteamalla, että mikäli ei ole riittävää rahoitusta, uudistusta ei toteuteta. Uudistus maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppivelvollisuuden pidentämisestä viivästyy siis ainakin vuoden 2022 elokuuhun. Suhtautuminen asiaan on ollut kuntien taholta varauksellista.
Niin on syytäkin olla. Uudistukseen liittyy haasteita, kuten kustannuskysymykset ja erimielisyys siitä, tulisiko resursseja ennemmin sijoittaa perusopetuksen kehittämiseen. Itse olen sitä mieltä, että Suomen peruskoulu antaa hyvät valmiudet toista astetta varten huomioimalla erilaisia oppilaita ja tukemalla eri oppimistapoja. Vaikka uudistuksen toimeentulo viivästyy koronakriisin takia luultavasti odotettua pidempään, pidän uudistusta tärkeänä. Nuorten työllistymisprosentti lähtee sen avulla nousuun ja pidempi koulutus tarjoaa nuorille lisämahdollisuuksia. Suomen asema sivistyskansana säilyy.
Valitsin uutisen Kalevasta 8.5.2020 . Uutisessa kerrotaan, että 2020 ylioppilaille annetaan osittain maksuton mahdollisuus uusia ylioppilaskokeita. Hallitus oli päättänyt, että antavat mahdollisuuden uusia osittain maksuttomasti yksittäisiä kirjoituksia, koska ylioppilaskirjoituksen aikastettiin viikolla, ja useiden lukusuunnitelma saattoi mennä pilalle, ja kirjoituksia aikaistettiin koronavirustilanteen vuoksi.
Minun mielestäni on hienoa, että hallitus huomioi tällaisia asioita, koska kyseessä on kuitenkin Suomen nuoria, joilla on tulevaisuus vielä edessä, ja uskon että tämä osittain maksuton uusiminen auttaa edes jotakin kirjoittajaa. Hyvä asia on, että hallitus ottaa kaikki ihmiset, myös ylioppilaat huomioon. Tässä nähtiin taas kuinka hyvin suomen tasa-arvo asiat on, sillä halusivat korjata myös kevään ylioppilaskirjoitus tilannetta yhdenvertaisesti kaikille. Osittain maksuttomaan uusimiseen osoitettiin määräraha lisätalousarviossa. Koekohtaista tutkintomaksua ei peritä reaaliaineiden, toisen kotimaisen kielen ja matematiikan kokeista jos kirjoittaja on maksanut koekohtaisen maksun jo keväällä 2020
Torstaina 7.5 tiedotettiin, että hallitus siirtyy etätöihin. Päätös tehtiin, kun Aino-Kaisa Pekonen sekä Tuula Haatainen olivat mahdollisesti altistuneet koronavirus tartunnalle. Pääministeri Sanna Marin päätti, että hallitus siirtyy tämän takia etätöihin ainakin kuluvan viikon loppuun. Mielestäni on hyvä, että hallitus ottaa huomioon myös mahdolliset tartunnat, eikä ota turhia riskejä. Mielestäni hallituksen pitää pystyä tekemään päätöksiä yhdessä myös etänä, eikä sen pitäisi nykyteknologian avulla olla vaikeaa. On tärkeää, että hallitus jatkaa toimintaansa samaan tapaan, kuin lähityöskentelyssäkin, sillä nyt jos koskaan hallituksen pitää tehdä isoja ja tärkeitä ratkaisuja.
Myös Keskustan puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoi twitterissä, että hän oli mahdollisesti saanut tartunnan. Se että hallituksen tärkeät henkilöt saavat tartuntoja tuo esille, kuinka helposti tartunnan voi oikeasti saada. Jos hallituksessa tärkeät henkilöt saavat tartuntoja, voimme vain kuvitella kuinka helposti tartuntoja tulee esimerkiksi julkisilla paikoilla, jos karanteeniohjeita ei noudateta. Toivon henkilökohtaisesti, että sääntöjä vaikka kiristettäisiin entisestään, jotta tartunnat häviäisivät mahdollisimman nopeasti.
Poikkeustilat ja rajoitukset vaikuttavat mielestäni eniten tällä hetkillä nuorisoon. Nuoret joutuvat käymään koulua kotoa pitäen etänä tietokoneen välityksellä. Ensi alkuun tämä tuntui houkuttelevalta, kuin olisi pitkällä lomalla. Hyvin nopeasti lähes kaikki, kuten minäkin, totesin, että eristys ilman kavereita ja koulun tuomaan arkirytmiä on pitkästyttävää. Etä-opiskeluun liittyen on vaarana, että koulua käydään ”vasemmalla kädellä”, kun kukaan ei ole valvomassa mitä ruudun toisella puolella oppilas tekee tai lunttaako hän esimerkiksi kokeissa/testeissä.
Hallituksen toimet vaikuttavat nuorten aktiviteetteihin myös vapaa-ajalla. Erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä on jouduttu sulkemaan, minkä seurauksena nuoret joutuvat viettämään aikaisempaa paljon enemmän aikaa kotona. Julkiset ja yksityiset yli 10 hengen kokoontumiset, on kielletty, mikä tarkoittaa sitä, että myös kavereiden näkeminen on hankaloitunut nuorilla todella paljon. Jouduin itse palaamaan kesken vaihto-oppilasvuotta USA:sta koronan vuoksi ja odotin kovasti näkeväni kaikki kaverit Suomessa. Tämä ei onnistunut. Jouduin aluksi kahden viikon karanteeniin ja kun se oli ohi, poikkeuslaki olikin jo voimassa. Tämä oli alussa hyvin masentavaa ja seinät tuntuivat kaatuvan päälle. Kesän Qstock-viikonlopun aikoihin meille oli tulossa kavereita jenkkilästä, nämäkin on nyt peruttu, kuten myös kauan odotettu Ibizan reissu kavereiden kanssa. Suunnitelmat kavereiden kanssa vietetystä kesästä muuttuivat kertaheitolla kotoiluun ja mökkeilyyn perheen kanssa.
On päivän selvää, että eristämistoiminnoilla on ollut myös muitakin negatiivisia vaikutuksia nuorille. Osalle nuoria koulu on ollut ainoa arkirytmiä ylläpitävä asia. Kouluruokailu on joillekin päivän ainoa lämmin ateria ja sen puuttuminen vaikuttaa välittömästi hyvinvointiin. Nämä molemmat ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle. Kavereiden merkitys nuorille on tärkeä. Kavereiden avulla nuori pysyy sosiaalisesti aktiivisena eikä tunne oloaan yksinäiseksi. Kun kavereiden näkeminen on kiellettyä niin kenelle nuori voi kertoa ongelmansa ennen kuin on liian myöhäistä?
Kaiken kaikkiaan COVID-19 virus ja infektion leviäminen on tuonut Suomeen sekä poliittista, että taloudellista pelkoa. Huoli siitä, miten tilanteessa tulee käymään on ajankohtainen ja koskettaa kaikkea. Suuri osa ihmisistä pelkää terveyden ja henkensä puolesta. Parhaiten viruksen leviämistä voimme hallita olemalla kotona ja pitämällä taukoa kavereiden sekä läheisten näkemisessä. Korona-pandemia on toisen maailman sodan jälkeen suurin koko maailmaa koskettava kriisi, joka vaatii voiman ponnisteluja, sekä yksilö-, että valtiotasolla. Yksilön suurimpana toimenpiteenä voidaan pitää sopeutumista eristystoimenpiteisiin. Kukaan ei tiedä milloin tämä on ohi ja miten se vaikuttaa lopullisesti ihmisten elämään, mutta tällä hetkellä toivon vain, että epidemia olisi ohitse mahdollisimman pian.
https://www.tervareitti.fi/korona-70-vuotiaat-kotiin-koulut-ja-uimahallit-kiinni/
]]>Mielestäni olisi hyvä, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin. Koulutuksen varmistamisella kaikille, taustasta tai varallisuudesta riippumatta, on paljon hyötyä, sillä näin yhteiskunta saa uusia veronmaksajia mukaan työelämään enenevissä määrin. On myös yleistä, että kouluissa huomataan joillakin oppilailla olevan ongelmia. Jos esimerkiksi 17-vuotias nuori ei käy koulussa, saattaa mahdolliset ongelmat jäädä havaitsematta ja näin avunsaanti saattaa vaikeutua. Koulutuksella on siis iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, joka tuo yhteiskunnalle vuosittain suuria kustannuksia esimerkiksi tulonsiirtojen merkeissä.
Suomi, tasa-arvon mallimaana, voisi olla maailmanlaajuisesti suunnannäyttäjänä, että jokaisella ihmisillä tulisi olla mahdollisuus opiskella taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Koulutuspolitiikassa pyritäänkin siihen, että jokaisella nuorella olisi samat mahdollisuudet hankkia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten. Mielestäni olisi hyvä, jos toisen asteen koulutus olisi ilmaista, sillä lapsen täyttäessä 17 vuotta, lapsilisän saanti loppuu ja matalapalkka-alalla työskentelevien voi olla vaikeaa kustantaa lapsilleen muun muassa koulukirjoja. Esimerkiksi lukio-opinnot maksavat keskimäärin noin 2500 euroa.
Nyky-yhteiskunnassa koulutuksen arvostus koko ajan lisääntyy, ja tulevaisuudessa voi olla vaikeaa työllistyä ilman kouluttautumista. Mielestäni maksuton toisen asteen koulutus jo itsessään saattaisi motivoida ainakin joitakin nuoria opiskelemaan. Jos kaikki nuoret siirtyisivät peruskoulun jälkeen johonkin toisen asteen oppilaitokseen, valmistuisi nopeammin uutta työvoimaa. Etenkin Suomen ikärakenteen muuttuessa olisi tärkeää, että kaikki kykenevät työllistyisivät ja näin ollen mahdollistaisivat nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion säilymisen. Koulutuksen varmistaminen jokaiselle on investointi, joka maksaa itsensä varmasti takaisin pitkällä aikavälillä. Suomella ja suomalaisilla on syytä olla ylpeä: olemme hyvinvointiyhteiskunta, jossa vallitsee suurimmaksi osaksi mahdollisuuksien tasa-arvo ja se on asia, josta täytyy pitää kiinni ja jota täytyy entisestään kehittää.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006493149.html
]]>Koronan takia monen arki on kääntynyt ylösalaisin, varsinkin sen jälkeen, kun koulut suljettiin. Tämän myötä on tullut selville se, kuinka paljon eroja eri kuntien välillä on kouluruokailun suhteen. Toiset hankkivat kaupoista valmisruokia koululaisille mukaan, toiset valmistavat ruoat normaalisti keittiössä ja antavat ne koululaisille mukaan. Jotkut noutavat ruokakasseja, toiset kylmäruokaa. Onneksi monet kunnat ovat sentään järjestäneet jonkinlaisen tavan saada kouluruokaa toimitettua, ja monen helpotukseksi tavat ovat ilmeisesti toimineet. Opetusministeri Li Anderssonin kommentit kyseisestä tilanteesta herättävät varmasti melko monet ajattelemaan enemmän kouluruoan tilannetta. Andersson sanoo esimerkiksi sen, että ainoa syy, miksi kouluruokaa ei voisi jakaa joillekin, on koronan mahdollisen levittäytymisen ehkäisyksi. Anderssonin mukaan esimerkiksi lapsen vanhempien/huoltajien tulojen kysely ei ole oikea tapa tiedustella siitä, kuinka paljon kouluruokaa tarvitaan. On tärkeää, että Andersson otti kantaa tähän aiheeseen, koska se on todella iso asia monelle tällä hetkellä. Kuten Andersson itsekin sanoi, “Yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä nälkäiseksi koronaepidemian takia.” Tämän takia olisi hyvä ja erittäin suositeltavaa, että mahdollisimman moni kunta nimenomaan tekisi tai edes yrittäisi tehdä jonkinlaisen järjestelyn kouluruoan jakamiseksi. (Yle.fi 17.4.2020)
]]>
Ylen nettisivuilla julkaistussa uutisessa kerrotaan Lännen Median selvittäneen koronarajoitusten vaikutuksia muiden tartuntatautien leviämiseen. Tänä vuonna maalis-huhtikuussa influenssatartuntoja todettiin puolet vähemmän kuin viime vuonna. Kun tämän vuoden maaliskuussa influenssatartuntoja oli 2 700, niin viime maaliskuussa vastaava luku oli yli 5 000. Todettujen influenssatapauksien määrä tänä vuonna on poikkeuksellisen pieni osa siitä, mikä tilanne oli maaliskuussa vuonna 2018, kun tapauksia oli yli 12 000.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan influenssakuolemat ovat voineet vähentyä koronarajoitusten myötä. Influenssana kuolee satoja ihmisiä joka vuosi, mutta kun nyt tartuntojakin koronaa lukuun ottamatta on vähemmän kuin aikaisemmin, on hyvin todennäköistä, että kuolemat muihinkin tartuntatauteihin vähenevät. Myös esimerkiksi norovirustapauksien määrä oli tämän vuoden maalis-huhtikuussa neljännes siitä, mitä se oli edellisenä vuonna. Silloin tapauksia kirjattiin viidestä sadasta vajaaseen tuhanteen kuukauden aikana.
Mielestäni on positiivista, että kun tarkoituksena on maailmanlaajuisen koronaviruksen leviämisen pysäyttäminen, saadaan vähennettyä myös muita tartuntatautitapauksia. Toki on hyvin loogista, että tartuntatapaukset muissa taudeissa ovat vähentyneet, sillä ihmiset pysyvät suurimmaksi osaksi kotona ja välttävät fyysistä kontaktia muiden kanssa. Oma näkemykseni rajoituksiin ja tartuntatautien leviämisen hillitsemiseen on se, että kun elämme näitä poikkeuksellisia aikoja ja on harvinainen mahdollisuus välttää ylipäätään kaikkia tartuntoja, kannattaa tämä tilaisuus käyttää hyväksi. Kukaan ei kuitenkaan osaa ennustaa tartuntatautien leviämisen kehitystä, kun koronarajoituksia aletaan purkamaan.